YHTEYSTIEDOT   



                       NÄÄTÄMÖJOKI


Suomen puoleinen Näätämöjoki sijaitsee Inarin kunnassa, Sevettijärven pohjoispuolella. Näätämöjoki saa alkunsa Iijärvestä ja laskee Norjan Jäämereen. Suomen puoleinen Näätämöjoki on erämaamainen ja vaihtelevavirtainen 10-40 metriä leveä joki, missä loistavaa kalastettavaa löytyy vähintään kymmenen kilometrin matkalta. Paikoitellen joki on matalaa ja heikkovirtaista, mutta joessa on myös kovia koskia ja pieniä putouksia. Kahlaamalla pääsee useasta paikasta joen yli.

Mikä parasta Näätämöjoessa on myös kalaa: lohta, taimenta, harjusta ja siikoja. Lohi on tosin 1-4 kilon tittejä, mutta tarina kertoo joen ennätyslohen painaneen 17,6 kg. Yleisin saalis on kuitenkin harjus ja sivujokien pienet taimenet. Seuramme jäsenet ovat käyneet joella useana kesänä ja ovat kulkeneet kalastusalueen päästä päähän. Kalojakin on saatu joka reissu sen verran hyvin, että jokea voi kutsua saalisvarmana ainakin ruokakalojen suhteen. Harjukset ovat pääosin hyvänkokoista 400-700 gramman luokassa, mutta kilon harjuksen saanti on jo tosi tiukassa. Siikojen koko on kilon molemmin puolin. Taimenet ovat yleensä alle kilon ja niitä ei Näätämössä kovin paljon ole. Sen sijaan sivujoet ovat täynnä pikkutammukkaa, joita voi hätätilanteessa pyytää ruokakaloiksi jos omat eväät loppuvat. Alueen lähijärvissä esiintyy myös rautuja, joita voi poiketa matkan aikana kokeilemassa.

MATKUSTUS JOELLE:
Näätämöjoelle ei autolla pääse rantaan, vaan kävelyä tulee lyhyimmillään 6,5 kilometriä. Yksi vaihtoehto on lentää vesitasolla esim. Opukasjärvelle. Alueelta löytyy muutama Villin Pohjolan vuokrakämppä ja yksi autiotupa. Tulipaikkoja polttopuineen on useita. 
KÄVELLEN:
Kuosnijoelle tai Saunakoskelle mentäessä auto jätetään Jäniskosken P-paikalla, joka löytyy n. 10 kilometriä Sevettijärvestä Näätämöön ajettaessa. N. 9 kilometrin kävelymatka oranssilla merkittyä polkua pitkin jokirantaan, Saunakoskelle kävelyä pari kilometriä vähemmän.

Kontinpaistamalle mentäessä auto jätetään myös Jäniskosken parkkipaikalla. Kävellään suoraan Jänispään tunturin yli noin 6 kilometriä. 

Kallokoskelle pääsee polkua pitkin kävelemään Näätämön kylästä. Polku kulkee aivan Norjan rajan tuntumassa ja saavut lopulta Kallokosken riippusillalle. Paikalliset näyttävät polun paikan mielellään, jos muuten et löydä paikkaa.

Sevettijärven kylästä lähtee merkattu polku Opukasjärvelle.

LUVAT:
Kalastuskausi Näätämöjoessa on 1.6.-31.8.
Perholla saa kalastaa vain Vuontislompolosta Opukasjärvelle. Opukasjärveltä Norjan rajalle asti saa kalastaa myös uistimilla perhon lisäksi.
Lupien hinnat ovat (v.2010) : 20 €/vrk ja 70 €/viikko. Kuitenkin alle 18-vuotiaat saavat luvat puoleen hintaan ja alle 15-vuotiaat voivat kalastaa huoltajansa luvalla. Lohen ja harjuksen alamitta on 30 senttiä ja taimenen (myös tammukan) 40 senttiä.
Kalastusvälineet on desinfioitava lohiloisen varalta. Homma onnistuu ainakin Inarin kalasatamassa, Sevettijärvellä kolttien perinnetalossa ja Näätämössä kahvila Stopparissa. Samoista paikoista saa myös kalastusluvat ostettua, jos et ole tehnyt sitä ennakkoon netistä Villin Pohjolan sivuilta. Lupien tarkastus on onneksi tehokasta ja salakalastajat jäävät herkästi kiinni.

VIEHEET:
Perinteiset lohivaaput toimivat täälläkin hyvin mm. punaiset "sivutissi" Nils Masterit sekä muut lohivaaput tummemmissa väreissä kuin muissa lohijoissa. Joki soveltuu mainiosti perhokalastukseen. Pintaperhoilla, larvoilla ja pupilla pyydetään harjusta ja siikoja. Perinteiset tummat ja maanläheiset värit toimivat täällä, kuten muuallakin Lapissa. Sen sijaan lohelle pitää tarjota ärsytysväreillä tehostettuja lohiperhoja, joihin titit iskevät innolla.
Omat suosikkini harjukselle:

lohelle:

VINKIT:
Joki on loppujen lopuksi pienimuotoinen ja kalat arkoja. Lohen kanssa saa olla todella tarkkana, ettei säikytä kaloja tömistelemällä tai langettamalla omaa varjoa kalan päälle. Sama tilanne on muidenkin kalojen kanssa eli kahlaamista tulee välttää. Näätämön rannat ovat pääasiassa helppokulkuisia eikä pahoja rantapuskiakaan ole. Näin ollen aloita aina kalastus usean metrin päästä rannasta. 
Lohi nousee Näätämöjokea vauhdilla ylös ja lepäilee vain hetken ennen matkan jatkumista rauhoitusalueelle kutemaan. Lohet nousevat pääsääntöisesti parvissa ja kun jostain koskesta saadaan edellispäivänä useita lohia, tulee kalamiehen aavistaa niiden päivittäinen nousuvauhti. Normaalisti kyseinen lohiparvi on pari koskea kauempana seuraavana päivänä. 
Yhtä paikkaa on turha pommittaa heitoilla montaa kertaa, kala kyllä ottaa jos on ottaakseen. Tunnin totaalinen rauhoitus tekee yleensä vain hyvää häiriintyneille kaloille.
Näätämölle kannattaa matkustaa heinäkuun loppupuolella, jolloin lohet ovat varmasti ehtineet paikalla. Mikäli tavoittelet harjusta ja siikaa, niin paras ajankohta on saapua paikalle elokuun 10-30 päivän tienoihin, jolloin paikalla ei ole juuri muita. Heinäkuussa paikalla on usein tungosta ja jokivarresta voi laskea satakin kalastajaa päivässä. Mikäli aikaa on, niin kesäkuun puolessa välissä kannattaa myös pistäytyä harjuksia pyytämässä larvoilla ja pupilla.
Harjusten lukumäärä kasvaa selvästi, mitä lähemmäs Norjaa mennään. Siikoja on joessa paljon, mutta niiden saanti vaatii täällä taitoa. Erittäin pienillä pintaperhoilla (#18-22) on paras mahdollisuus huiputtaa iso siika.

ALLA OLEVAAN KARTTAAN ON MERKATTU OMIEN KOKEMUSTEN PERUSTEELLA JOEN PARHAAT KALAPAIKAT. "Klikkaa" suuremmaksi