YHTEYSTIEDOT

  



                     NEIDENELVA


Pohjois-Norjassa sijaitseva Neidenelva on suomalaisten suosima lohijoki, jonne vakioporukka vaeltaa vuodesta toiseen. Kalakerhon jäsenistä pari on vannoutuneita Neidenelvan kävijöitä, joista osoituksena 4 paikallista lohikuninkuutta viime vuosilta. Norjan puoleiselta Neidenelvalta saadaan vuosittain lohia keskimäärin 2500-3000 kappaletta ja keskipaino liikkuu reilussa 3 kilossa. Suurimmat saadut lohet ovat ylittäneet 20 kilon rajan.
Lisäksi meritaimenia saadaan vuosittain (lähinnä loppukaudesta) 300-500 kappaletta.

Neidenelva alkaa Suomen puolen Iijärveltä ja Suomen puoleinen jokiosuus tunnetaan Näätämöjokena. Tässä esittelyssä kerrotaan kuitenkin Norjan puoleisen Neidenelvan perhokalastus- ja soutukalastusalueesta.
Norjan puoleisella Neidenelvalla on seitsemän koskea. Suomen rajalta alkaen ne ovat: Langfossen eli Pitkäkoski, Lillefossen eli Pikkukoski, Veinesfossen, Grytfossen eli Patakoski, Krokfossen eli Mutkakoski, Fluesonen eli Perhokalastusalue ja Kobbfossen eli Hyljekoski.

Matkaa Helsingistä kertyy Oulun- Rovaniemen - Inarin - Sevettijärven kautta noin 1260 kilometriä. Ennen Norjan rajaa saavutaan Näätämön kylään, josta on matkaa itse Neideniin (Ala-Näätämö) 12 kilometriä. Neiden on noin 250 asukkaan vireä kylä, jossa pärjää hyvin Suomen kielellä.

Majoitus on syytä varata etukäteen ja myös asuntovaunupaikka. Norjan kruunut on pitää myös vaihtaa jo Suomen puolella. Majoitusta tarjoavat mm:
- Neiden Fjellstue, 5 km Suomen rajan jälkeen ja täällä osataan puhua Suomea !
- Neidenelvan Turisthotell AS, täällä myös puhutaan Suomea ja majoituksen taso on alueen paras.
- Neiden Camping, aivan perhokalastusalueen kohdalla
- Neiden Kroa, majoitusta ja hyvä ruokailupaikka.
- Neidenfoss Camp & Motell

Perhokalastusalue 
Perhokalastusalue löytyy heti Neideniin tultua. Suomen rajalta Kirkenesiin päin ajaen Neidenin kylä putkahtaa 12 kilometrin jälkeen vasemmalta esiin. Perhokalastusalue alkaa välittömästi kylän risteyksen olevan Kolttakönkään (Neiden Bru)  sillan alapuolelta. Perhokalastusalue on noin kilometrin mittainen ja sen ylä- ja alaraja on merkattu selkeästi isoin kyltein.

Säännöt lyhyesti:
HUOM: Säännöt muuttuvat melkein vuosittain, joten tarkasta ne luvanmyyjältä.
Kalastus vaatii sekä perhokalastusluvan sekä Norjan valtion Lohikortin. Ne molemmat saat ostettua paikkakunnan luvanmyyntipisteistä, joita ovat mm. alueen majoituspaikat. Perhokalastuslupa maksaa vuonna 2010: 440 Nkr/vuorokausi, 2640 Nkr/viikko, kausilupa 7000 NKr/vuosi. Lohikortti maksaa 300 Nkr/vuosi. Joten halpaa lystiä lohenpyynti Norjassa ei ole, mutta sitäkin antoisampaa. Muilla Neidenin koskilla kalastusluvan hinta on 340 Nkr/vuorokausi, 2040 Nkr/viikko.

Kalastuslupia myydään vain desinfiointitodistuksen esittäjälle. Kalastusvälineiden lisäksi myös kahluuvarusteet on desinfioitava, homma hoituu useimmissa luvanmyyntipisteissä ja majoituspaikassa. Vuonna 2010 desifiontiluvan sai 50 Norjan kruunulla.

Kalastusaika 1.6-31.8 välinen aika. Kalastusvuorokausi alkaa kello 18.00 ja päättyy kello 14.00, jonka välissä on 4 tunnin rauhoitusaika. Lohifestivaalin aikana heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna on ylimääräinen rauhoitus ennen kalastuskilpailua.

Perhokalastusvavan tulee olla vähintään 10 jalan mittainen ja perhon tulee olla 1- tai 2-haarinen maksimi koossaan numero 2/0 eikä sitä saa painottaa. Kalastuksessa tulee käyttää kelluvaa heittosiimaa ja yhden sivuperukkeen käyttö on sallittu. Poikkeuksen tähän tekee siltamonttu (Svartbergkulpen), jossa saa kalastaa vain 1-haaraisella perholla ilman sivuperuketta.

Vuonna 2009 otettiin käyttöön 2 lohen kiintiö kalastusvuorokaudessa. Catch and release on kiellettyä kesäkuussa. Saalis on tilastoitava, jota varten kerätään 200 NOK panttimaku.
       
Perhokalastusalueella on mahdollista kalastaa kummaltakin puolelta jokea sillalta alaspäin. Kalastusalueella on lukuisia pooleja ja ruuhka-aikana joudut odottamaan vuoroasi. Selvitä jonotuskäytäntö ja aloituspaikat muilta kalastajilta, ettet joudu turhaan sanaharkkaan tietämättömyyttäsi.

Kalastusvinkit:
Suosittelen perhokalastajalle vähintään 15 jalan vapaa, koska alueella on paljon isoja kiviä joiden taakse lohi juroo kiinni jäätyään. Pitkällä vavalla on helpompi ohjata lohen kulkua ja lohen
koukkaajankin mahdollisuudet paranevat. Mutta jos käytät paljon pintaperhoja on järkevää ottaa mukaan myös yhden käden 10-jalkainen vapa.

Käytetyt perhot ovat pieniä ja harvasiipisiä. Alkukaudesta kokoluokka 2-4, mutta jo juhannuksen jälkeen kannattaa uittaa eniten kokoluokkaa 6-10. Myös pintaperhot tulee olla mukana. Viime vuosina karvasiipisten perhojen käyttö on ollut suosituinta. Tenot suosituimmat lohiperhot ovat seuramme jäsenen Markku Marjomaan kehittämä Pörhö sekä Munro Killer:



Pikitien puoli sillalta alaspäin:  
Alueen suosituin paikka on heti perhokalastusalueen ylärajan tuntumassa oleva siltamonttu. Ruuhka-aikana omaa vuoroaan joutuu odottamaan 1-2 tuntiakin ja heittovuoro on noin 15-20 minuuttia, kun kalastaa montun molempia osia kymmenisen minuuttia. Montun alapuolella on heti kova koski, johon lohi pyrkii heti kiinni jäätyään. Joten tässä vaaditaan kunnon peruketta ja raakaa väsytystaktiikkaa, koska lohta ei kannata päästää alavirtaan.

Huotarin Veijo väsyttele siltamontusta 10 kilon lohta, joka saatiin paistinpannulle asti.


Sadan metrin päässä on toinen suosituimmista heittopaikoista eli sähkölinjan alus ja sen alapuoliset kivien edustat. Takaheitoissa tulee kuitenkin vahtia, ettei siimat tartu sähkölinjaan ja ukkosella kyseistä paikkaa tulee karttaa sähköiskun vaaniessa.

Seuraavaksi kannattaa pommittaa tarkasti ns. Hansenin monttu, jonka erottaa helposti peilistään. Monttu sijaitsee parikymmentä metriä ennen rannan lähellä olevaa kappelia. Montusta saadaan eniten yli 10 kilon lohia, mutta valitettavasti niitä saavat yleensä vain kokeneet Neidenelvan kävijät. Joten seuraa vierestä, miten spesialistit uittavat perhon tästä lohen eteen ja tee sama perässä.


Varsinkin matalan veden aikaan, kuten yläkuvassa, ison lohen kanssa tulee ongelmia kivikkoisessa rannassa. Hyvä vinkki on kulkea alavirtaan lohen mukana yläpuolella kulkevaa polkua pitkin niin kauan kunnes lohi on valmis koukattavaksi.
        
Hansenin montun jälkeen on parisataa metriä hyvää pintaperhostelu aluetta, joka varsinkin elokuussa antaa lohia ensikertalaisellekin, mikäli alueen paikkatuntemus ei ole vielä huipussaan.

Pikitien viimeinen kokeiltava ottipaikka on Neiden Campingin ns. Kotiranta. Venerannan edessä on iso monttu, jossa on usein asentokaloja. Perho pitää saada uimaan aivan virran reunassa. Samalla kohtaa keskellä jokea on karikko, joka varsinkin korkean veden aikaan on kokeilemisen arvoinen. Mutta varo ettet sotke vastarannalta kalastavan suunnitelmia, koska pooli kuuluu sen rannan puolelle.

Yleiskuvaa alueesta. Ylhäällä kovemman virtausten kohdalla on perhokalastusaluetta ja alapuolella soutualuetta. 

Kroan eli kylän puoleinen ranta sillalta alaspäin:
Samoin kuin toisella puolella, myös tällä rantaa sillan alapuoli mahtavine kiventaustoineen on luotettava aloituspaikka. Rantaa pitkin kannattaa edetä parisensataa metriä kalastaen tarkasti kivien edustat ja virran reunat. Tästä saadaan elokuussa hyvin meritaimenia. 

Hansenin montun vastapäätä aivan rannan lähellä on ns. pieni savimonttu, joka jää monelta kalastamatta. Tämä kannattaa ilman muuta kalastaa todella tarkkaan, sillä alueen suurimmat lohet viipyvät tässä levähtämässä. Kokeile hieman suurempaa ärsytysperhoa, jos kalat ovat ehtineet häiriintyä.

Neiden Campingin vastaranta tulee myös kalastaa tarkkaan. Keskikarin pooli tulisi kalastaa tältä puolelta, mutta ensikertalaiset viskovat yleensä valtavia kaaria mökkien edestä ja siimasotkuilta ei voi aina välttyä.


Kuvassa luonnos perhokalastusalueesta:

Neidenelvan soutualue:
Soutualue alkaa välittömästi perhokalastusalueen jälkeen eli Neiden Campingin kohdalta. Raja on joinakin vuosina kesäkuussa ylempänä ja rajamerkkejä siirretään 1.7 alkaen sata metriä alemmas. Soutualueella on pituutta reilut 2 kilometriä.

Säännöt lyhyesti:
Kalastus vaatii sekä Neidenin kalastusluvan sekä Norjan valtion Lohikortin. Ne molemmat saat ostettua paikkakunnan luvanmyyntipisteistä, joita ovat mm. alueen majoituspaikat. Lohensoutuun oikeuttava kalastuslupa vuonna 2006 maksaa 250 Nkr/vuorokausi tai 1500 Nkr/viikko. Lohikortti maksaa 258,50 Nkr/vuosi. 

Kalastuslupia myydään vain desinfiointitodistuksen esittäjälle. Homma hoituu useimmissa luvanmyyntipisteissä ja majoituspaikassa .

Kalastusaika 1.6-31.8 välinen aika. Kalastusvuorokausi alkaa kello 18.00 ja päättyy kello 14.00, jonka välissä on 4 tunnin rauhoitusaika.

Omaa venettä ei voi käyttää, vaan se  on vuokrattava mökkikylästä tai campingalueelta. Varauksia ei tarvitse tehdä etukäteen, sillä veneitä on riittävästi. Vuorokausi hinta on noin 100/Nkr ja veneistä löytyy vapateline.

Lohensoudussa on omat kirjoittamattomat säännöt myös Neidenelvalla. Joki lasketaan ylhäältä alaspäin siksakkia tehden yksi vene kerrallaan. Edellisen veneen mentyä tulee pitää 10-15 minuutin tauko, jotta joki ehtii rauhoittumaan ja mahdolliset kiinni jääneet kalat saadaan rauhassa koukattua ylös. Alavirrasta soudetaan ylös aivan rantoja pitkin, ettei muiden veto häiriinny.

Kalastusvinkit:
Pilvinen tai sateinen keli on ollut Neidenillä tehokkaampi kuin auringonpaiste. Parhaat soutusaaliit saadaan heti kesäkuun alkupuoliskolla. Silloin Lohi ottaa vaappuun, jotka ovat meillä tuttuja eli Jan, Wäylä, Nilsu, Emma jne. Alkukaudesta käytetään vaaleita sävyjä ja loppukesästä tummia. Punainen ja kulta ovat varmoja perusvärejä ja vaappujen koko 5-7 senttiä. Heinäkuussa lohen saanti vaapuilla on vaikeaa. Silloin kannattaa vetää puhtaasti perhoilla. Paikalliset vetävät paljon myös lusikoilla heinäkuussa mm. Salamanderilla ja Veto-Räsäsellä ja saavat lohia niilläkin, joten kannattaa kokeilla. Perhoista on kerrottu perhokalastusalueen osiossa ja lusikoista hopea/punainen ja hopea/musta ovat käytetyimpiä.

Elokuussa on aika kaivaa taas vaaput esiin ja kokeilla niillä myös meritaimenia, joille myös sinisävyiset värit ovat kokeilemisen arvoisia. Neidenelvan virtaus on pääasiassa voimakasta, joten vaaput tulee viritellä sen mukaan. Alkukaudesta vesi on vielä kylmää, joten silloin potkua ei tarvitse niin paljon vaapussa olla. Siimaa ei kannata lappaa 20 metriä enempää ulos, ettei tuntuma vaapun uintiin katoa. Soutualueella on vettä pääsääntöisesti 3-5 metriä. Muutamia matalia rinteen reunoja on, joissa vesi laskee alle kahden metrin, mutta samoin on useita syviä 7-8 metrin kuoppiakin. Joten vaaput ja lusikat tulisi uida 2-3 metrin syvyydessä, niin säästyy enimmiltä pohjatärpeiltä.

Omatekemät suosikit Neidenille:

Soutualueen esittely:
Heti Neiden Campingin venerannan kohdalla on yksi alueen parhaista paikoista, ns. Strömmenin loppuliuku. Se on lyhyt kosken loppuosa, jossa lohet keräävät voimia ennen koskeen syöksymistä. Tässä pitäisi veneellä saada sahattua poikkivirtaan ja uittaa vaappu, lusikka (tai perho) virran reunoja myötäillen.

Strömmenin jälkeen alkaa 300 metriä pitkä suvanto, josta lohet menee vauhdilla ohi eivätkä juuri ota vaappuihin. Sen sijaan suvanto päättyy hieman ennen Korpinivan saarta, jossa joki jakautuu kahdeksi pääuomaksi. Kroan puoleisella rannalla paikalliset heittelevät uistinta iltaisin. Korpiniva on suosittu ison lohen paikka ja varsinkin nivan alaosassa kymppikilon lohet näyttäytyvät tämän tästä.

Nivan jälkeen joki levenee edelleen ja tästä alkaa kilometrin mittainen loistava vetoalue, josta lohi voi ottaa miltä kohtaa tahansa. Iltayöstä lohi kyllä paljastaa itsensä jatkuvalla hyppelyllä, mutta eri asia on saada se ottamaan vaappuun. Parin mutkan jälkeen Kroan puoleisella rannalla ns. Paskasaari. Sieltä löytyy nuotiopaikka ja oikeastaan sinne kalastus kannattaa lopettaa. Siitä alaspäin virta kovenee ja joki mataloituu eikä järkevä lohensoutu ole mahdollista.

Soutualueen kartta: