
Pohjois-Norjassa sijaitseva Neidenelva on suomalaisten suosima
lohijoki, jonne vakioporukka vaeltaa vuodesta toiseen. Kalakerhon jäsenistä
pari on vannoutuneita Neidenelvan kävijöitä, joista osoituksena 4
paikallista lohikuninkuutta viime vuosilta. Norjan puoleiselta
Neidenelvalta saadaan vuosittain lohia keskimäärin 2500-3000
kappaletta ja keskipaino liikkuu reilussa 3 kilossa. Suurimmat saadut
lohet ovat ylittäneet 20 kilon rajan.
Lisäksi meritaimenia saadaan vuosittain (lähinnä loppukaudesta)
300-500 kappaletta.
Neidenelva alkaa Suomen puolen Iijärveltä ja Suomen puoleinen
jokiosuus tunnetaan Näätämöjokena. Tässä esittelyssä
kerrotaan kuitenkin Norjan puoleisen Neidenelvan perhokalastus- ja
soutukalastusalueesta.
Norjan puoleisella Neidenelvalla on seitsemän koskea. Suomen rajalta
alkaen ne ovat: Langfossen eli Pitkäkoski, Lillefossen eli
Pikkukoski, Veinesfossen, Grytfossen eli Patakoski, Krokfossen eli
Mutkakoski, Fluesonen eli Perhokalastusalue ja Kobbfossen eli
Hyljekoski.
Matkaa Helsingistä kertyy Oulun- Rovaniemen - Inarin - Sevettijärven
kautta noin 1260 kilometriä. Ennen Norjan rajaa saavutaan Näätämön
kylään, josta on matkaa itse Neideniin (Ala-Näätämö) 12
kilometriä. Neiden on noin 250 asukkaan vireä kylä, jossa pärjää
hyvin Suomen kielellä.
Majoitus on syytä varata etukäteen ja myös asuntovaunupaikka.
Norjan kruunut on pitää myös vaihtaa jo Suomen puolella.
Majoitusta tarjoavat mm:
- Neiden
Fjellstue, 5 km Suomen rajan jälkeen ja täällä osataan puhua
Suomea !
-
Neidenelvan Turisthotell AS, täällä myös puhutaan Suomea ja
majoituksen taso on alueen paras.
- Neiden Camping, aivan perhokalastusalueen kohdalla
- Neiden Kroa, majoitusta ja hyvä ruokailupaikka.
- Neidenfoss Camp & Motell
Perhokalastusalue
Perhokalastusalue löytyy heti Neideniin tultua. Suomen rajalta
Kirkenesiin päin ajaen Neidenin kylä putkahtaa 12 kilometrin jälkeen
vasemmalta esiin. Perhokalastusalue alkaa välittömästi kylän
risteyksen olevan Kolttakönkään (Neiden Bru) sillan
alapuolelta. Perhokalastusalue on noin kilometrin mittainen ja sen ylä-
ja alaraja on merkattu selkeästi isoin kyltein.
Säännöt lyhyesti:
HUOM: Säännöt muuttuvat melkein vuosittain, joten tarkasta ne
luvanmyyjältä.
Kalastus vaatii sekä perhokalastusluvan sekä Norjan valtion
Lohikortin. Ne molemmat saat ostettua paikkakunnan
luvanmyyntipisteistä, joita ovat mm. alueen majoituspaikat.
Perhokalastuslupa maksaa vuonna 2010: 440 Nkr/vuorokausi, 2640 Nkr/viikko,
kausilupa 7000 NKr/vuosi.
Lohikortti maksaa 300 Nkr/vuosi. Joten halpaa lystiä
lohenpyynti Norjassa ei ole, mutta sitäkin antoisampaa. Muilla
Neidenin koskilla kalastusluvan hinta on 340 Nkr/vuorokausi, 2040 Nkr/viikko.
Kalastuslupia myydään vain desinfiointitodistuksen esittäjälle.
Kalastusvälineiden lisäksi myös kahluuvarusteet on desinfioitava,
homma hoituu useimmissa luvanmyyntipisteissä ja majoituspaikassa.
Vuonna 2010 desifiontiluvan sai 50 Norjan kruunulla.
Kalastusaika 1.6-31.8 välinen aika. Kalastusvuorokausi alkaa kello
18.00 ja päättyy kello 14.00, jonka välissä on 4 tunnin
rauhoitusaika. Lohifestivaalin aikana heinäkuun ensimmäisenä
viikonloppuna on ylimääräinen rauhoitus ennen kalastuskilpailua.
Perhokalastusvavan tulee olla vähintään 10 jalan mittainen ja
perhon tulee olla 1- tai 2-haarinen maksimi koossaan numero 2/0 eikä
sitä saa painottaa. Kalastuksessa tulee käyttää kelluvaa
heittosiimaa ja yhden sivuperukkeen käyttö on sallittu. Poikkeuksen
tähän tekee siltamonttu (Svartbergkulpen), jossa saa kalastaa vain
1-haaraisella perholla ilman sivuperuketta.
Vuonna 2009 otettiin käyttöön 2 lohen kiintiö
kalastusvuorokaudessa. Catch and release on kiellettyä kesäkuussa.
Saalis on tilastoitava, jota varten kerätään 200 NOK panttimaku.
Perhokalastusalueella on mahdollista kalastaa kummaltakin puolelta
jokea sillalta alaspäin. Kalastusalueella on lukuisia pooleja ja
ruuhka-aikana joudut odottamaan vuoroasi. Selvitä jonotuskäytäntö
ja aloituspaikat muilta kalastajilta, ettet joudu turhaan sanaharkkaan
tietämättömyyttäsi.
Kalastusvinkit:
Suosittelen perhokalastajalle vähintään 15 jalan vapaa, koska
alueella on paljon isoja kiviä joiden taakse lohi juroo kiinni
jäätyään. Pitkällä vavalla on helpompi ohjata lohen kulkua ja
lohen
koukkaajankin mahdollisuudet paranevat. Mutta jos käytät paljon
pintaperhoja on järkevää ottaa mukaan myös yhden käden
10-jalkainen vapa.
Käytetyt perhot ovat pieniä ja harvasiipisiä. Alkukaudesta
kokoluokka 2-4, mutta jo juhannuksen jälkeen kannattaa uittaa eniten
kokoluokkaa 6-10. Myös pintaperhot tulee olla mukana. Viime vuosina
karvasiipisten perhojen käyttö on ollut suosituinta. Tenot
suosituimmat lohiperhot ovat seuramme jäsenen Markku Marjomaan
kehittämä Pörhö sekä Munro Killer:


Pikitien puoli sillalta alaspäin:
Alueen suosituin paikka on heti perhokalastusalueen ylärajan
tuntumassa oleva siltamonttu. Ruuhka-aikana omaa vuoroaan joutuu
odottamaan 1-2 tuntiakin ja heittovuoro on noin 15-20 minuuttia, kun
kalastaa montun molempia osia kymmenisen minuuttia. Montun alapuolella
on heti kova koski, johon lohi pyrkii heti kiinni jäätyään. Joten
tässä vaaditaan kunnon peruketta ja raakaa väsytystaktiikkaa, koska
lohta ei kannata päästää alavirtaan.

Huotarin Veijo väsyttele siltamontusta 10 kilon lohta, joka
saatiin paistinpannulle asti.

Sadan metrin päässä on toinen suosituimmista heittopaikoista
eli sähkölinjan alus ja sen alapuoliset kivien edustat.
Takaheitoissa tulee kuitenkin vahtia, ettei siimat tartu
sähkölinjaan ja ukkosella kyseistä paikkaa tulee karttaa
sähköiskun vaaniessa.
Seuraavaksi kannattaa pommittaa tarkasti ns. Hansenin monttu, jonka
erottaa helposti peilistään. Monttu sijaitsee parikymmentä metriä
ennen rannan lähellä olevaa kappelia. Montusta saadaan eniten yli 10
kilon lohia, mutta valitettavasti niitä saavat yleensä vain kokeneet
Neidenelvan kävijät. Joten seuraa vierestä, miten spesialistit
uittavat perhon tästä lohen eteen ja tee sama perässä.

Varsinkin matalan veden aikaan, kuten yläkuvassa, ison lohen
kanssa tulee ongelmia kivikkoisessa rannassa. Hyvä vinkki on kulkea
alavirtaan lohen mukana yläpuolella kulkevaa polkua pitkin niin kauan
kunnes lohi on valmis koukattavaksi.
Hansenin montun jälkeen on parisataa metriä hyvää pintaperhostelu
aluetta, joka varsinkin elokuussa antaa lohia ensikertalaisellekin,
mikäli alueen paikkatuntemus ei ole vielä huipussaan.
Pikitien viimeinen kokeiltava ottipaikka on Neiden Campingin ns.
Kotiranta. Venerannan edessä on iso monttu, jossa on usein
asentokaloja. Perho pitää saada uimaan aivan virran reunassa.
Samalla kohtaa keskellä jokea on karikko, joka varsinkin korkean
veden aikaan on kokeilemisen arvoinen. Mutta varo ettet sotke
vastarannalta kalastavan suunnitelmia, koska pooli kuuluu sen rannan
puolelle.
Yleiskuvaa alueesta. Ylhäällä kovemman
virtausten kohdalla on perhokalastusaluetta ja alapuolella
soutualuetta.
Kroan eli kylän puoleinen ranta
sillalta alaspäin:
Samoin kuin toisella puolella, myös tällä rantaa sillan alapuoli
mahtavine kiventaustoineen on luotettava aloituspaikka. Rantaa pitkin
kannattaa edetä parisensataa metriä kalastaen tarkasti kivien
edustat ja virran reunat. Tästä saadaan elokuussa hyvin
meritaimenia.
Hansenin montun vastapäätä aivan rannan lähellä on ns. pieni
savimonttu, joka jää monelta kalastamatta. Tämä kannattaa ilman
muuta kalastaa todella tarkkaan, sillä alueen suurimmat lohet viipyvät
tässä levähtämässä. Kokeile hieman suurempaa ärsytysperhoa, jos
kalat ovat ehtineet häiriintyä.
Neiden Campingin vastaranta tulee myös kalastaa tarkkaan. Keskikarin
pooli tulisi kalastaa tältä puolelta, mutta ensikertalaiset viskovat
yleensä valtavia kaaria mökkien edestä ja siimasotkuilta ei voi
aina välttyä.

Kuvassa luonnos perhokalastusalueesta:

Neidenelvan soutualue:
Soutualue alkaa välittömästi perhokalastusalueen jälkeen
eli Neiden Campingin kohdalta. Raja on joinakin vuosina kesäkuussa
ylempänä ja rajamerkkejä siirretään 1.7 alkaen sata metriä
alemmas. Soutualueella on pituutta reilut 2 kilometriä.
Säännöt lyhyesti:
Kalastus vaatii sekä Neidenin kalastusluvan sekä Norjan valtion
Lohikortin. Ne molemmat saat ostettua paikkakunnan luvanmyyntipisteistä,
joita ovat mm. alueen majoituspaikat. Lohensoutuun oikeuttava
kalastuslupa vuonna 2006 maksaa 250 Nkr/vuorokausi tai 1500 Nkr/viikko.
Lohikortti maksaa 258,50 Nkr/vuosi.
Kalastuslupia myydään vain desinfiointitodistuksen esittäjälle.
Homma hoituu useimmissa luvanmyyntipisteissä ja majoituspaikassa
.
Kalastusaika 1.6-31.8 välinen aika. Kalastusvuorokausi alkaa kello
18.00 ja päättyy kello 14.00, jonka välissä on 4 tunnin
rauhoitusaika.
Omaa venettä ei voi käyttää, vaan se on vuokrattava mökkikylästä
tai campingalueelta. Varauksia ei tarvitse tehdä etukäteen, sillä
veneitä on riittävästi. Vuorokausi hinta on noin 100/Nkr ja veneistä
löytyy vapateline.
Lohensoudussa on omat kirjoittamattomat säännöt myös Neidenelvalla.
Joki lasketaan ylhäältä alaspäin siksakkia tehden yksi vene
kerrallaan. Edellisen veneen mentyä tulee pitää 10-15 minuutin
tauko, jotta joki ehtii rauhoittumaan ja mahdolliset kiinni jääneet
kalat saadaan rauhassa koukattua ylös. Alavirrasta soudetaan ylös
aivan rantoja pitkin, ettei muiden veto häiriinny.
Kalastusvinkit:
Pilvinen tai sateinen keli on ollut Neidenillä tehokkaampi kuin
auringonpaiste. Parhaat soutusaaliit saadaan heti kesäkuun
alkupuoliskolla. Silloin Lohi ottaa vaappuun, jotka ovat meillä
tuttuja eli Jan, Wäylä, Nilsu, Emma jne. Alkukaudesta käytetään
vaaleita sävyjä ja loppukesästä tummia. Punainen ja kulta ovat
varmoja perusvärejä ja vaappujen koko 5-7 senttiä. Heinäkuussa
lohen saanti vaapuilla on vaikeaa. Silloin kannattaa vetää puhtaasti
perhoilla. Paikalliset vetävät paljon myös lusikoilla heinäkuussa
mm. Salamanderilla ja Veto-Räsäsellä ja saavat lohia niilläkin,
joten kannattaa kokeilla. Perhoista on kerrottu perhokalastusalueen
osiossa ja lusikoista hopea/punainen ja hopea/musta ovat käytetyimpiä.
Elokuussa on aika kaivaa taas vaaput esiin ja kokeilla niillä myös
meritaimenia, joille myös sinisävyiset värit ovat kokeilemisen
arvoisia. Neidenelvan virtaus on pääasiassa voimakasta, joten vaaput
tulee viritellä sen mukaan. Alkukaudesta vesi on vielä kylmää,
joten silloin potkua ei tarvitse niin paljon vaapussa olla. Siimaa ei
kannata lappaa 20 metriä enempää ulos, ettei tuntuma vaapun uintiin
katoa. Soutualueella on vettä pääsääntöisesti 3-5 metriä.
Muutamia matalia rinteen reunoja on, joissa vesi laskee alle kahden
metrin, mutta samoin on useita syviä 7-8 metrin kuoppiakin. Joten
vaaput ja lusikat tulisi uida 2-3 metrin syvyydessä, niin säästyy
enimmiltä pohjatärpeiltä.
Omatekemät suosikit Neidenille:

Soutualueen esittely:
Heti Neiden Campingin venerannan kohdalla on yksi alueen parhaista
paikoista, ns. Strömmenin loppuliuku. Se on lyhyt kosken loppuosa,
jossa lohet keräävät voimia ennen koskeen syöksymistä. Tässä
pitäisi veneellä saada sahattua poikkivirtaan ja uittaa vaappu,
lusikka (tai perho) virran reunoja myötäillen.
Strömmenin jälkeen alkaa 300 metriä pitkä suvanto, josta lohet
menee vauhdilla ohi eivätkä juuri ota vaappuihin. Sen sijaan suvanto
päättyy hieman ennen Korpinivan saarta, jossa joki jakautuu kahdeksi
pääuomaksi. Kroan puoleisella rannalla paikalliset heittelevät
uistinta iltaisin. Korpiniva on suosittu ison lohen paikka ja
varsinkin nivan alaosassa kymppikilon lohet näyttäytyvät tämän tästä.
Nivan jälkeen joki levenee edelleen ja tästä alkaa kilometrin
mittainen loistava vetoalue, josta lohi voi ottaa miltä kohtaa
tahansa. Iltayöstä lohi kyllä paljastaa itsensä jatkuvalla
hyppelyllä, mutta eri asia on saada se ottamaan vaappuun. Parin
mutkan jälkeen Kroan puoleisella rannalla ns. Paskasaari. Sieltä löytyy
nuotiopaikka ja oikeastaan sinne kalastus kannattaa lopettaa. Siitä
alaspäin virta kovenee ja joki mataloituu eikä järkevä lohensoutu
ole mahdollista.
Soutualueen kartta:

|