YHTEYSTIEDOT   



                  SIMOJOKI


Perämereen laskeva Simojoki nousi lohenkalastajien tietoisuuteen vuonna 1996, jolloin sinne nousi tuhansia lohia ja niitä myös saatiin. Nyt nousu on tyrehtynyt merikalastajien verkkoon, mutta hyviä vuosia odotellaan taas. Lohen nousua odotellessa ei kuitenkaan tarvitse Simojoella makkaraa syödä, sillä joessa on hyvä harjuskanta. Lohien keskipaino on ollut 3-4 kilon luokkaa, suurimpien ollessa yli 20 kilon painoisia. Harjukset ovat mittakalan molempien puolta, mutta jättiharjukset puuttuvat ainakin omalta kohdalta.

Kalakerhon jäsenet pistäytyivät Simojoella ensimmäisen vuonna 1997, jolloin joesta saatiin noin 700 lohikalaa. Kalakerho onnistui saamaan 2 tittiä ja yhden 5,7 kg:n kalan. Muutama pohjoisessa asuva kalakerhon jäsen käy Simojoella vuosittain ja saalista on tullut ennen kaikkea kymmenien harjusten muodossa ja muutama lohi kesän aikana. Kymppikilon raja (10,2 kg) rikkoutui kesällä 2003, joten Kalakerho suosittelee Simojokea vaihtoehtona  ruuhkaisille lohikalastusjoille kohtuullisen  matkan päässä olevana ja saalisvarmana (harjus). Lisäksi kalastus tapahtuu pääosin autioilta rannoilta ja lupien hinnat ovat edulliset.

Simojoki on lähes 180 kilometriä pitkä ja kokonaan valjastamaton, joten lohella on tilaa nousta. Valtaosa kuitenkin kaloista jää 40 ensimmäisen kilometrin säteelle, joten sinne kalastuskin kannatta keskittää. Simo sijaitsee noin 80 kilometriä Oulusta pohjoiseen. Kalastusalue alkaa aivan E4 tien kohdalta ja ylävirtaan päin mennessä autolla pääsee lähes joki vartta seuraillen kumpaakin puolen tietä ottipaikoille. Lähin lentoasema on Kemi-Tornion kenttä noin 30 kilometrin päässä.

Kalastusluvat ja -säännöt
Simojoella tarvitsee erillisen Simojoen vapakalastusluvan. Jokialueella on kaksi erillistä laajaa lupa-aluetta:
- Simojoen alaosan yhteislupa-alue, johon kuuluu noin 60 ensimmäistä kilometriä jokisuusta
- Simojoen yläosan yhteislupa, johon kuuluu loppujoki Simojärvelle asti (Luvat Villin Pohjolan kautta)

Viikkorauhoitus: Kaikki kalastus on kielletty 15.6. alkaen sunnuntaista klo 18.00 maanantaihin klo 18.00. Kalastus on kielletty Mertakosken niskalla joen pohjoisrannalta. Syysrauhoitus on 11.9.-15.11. välisenä aikana. Rannoilla on paljon taloja ja mökkejä, joiden pihan läpi ei missään  nimessä saa kulkea.
Merilohen alamitta on 60 cm, taimenen alamitta on 40 cm ja harjuksen alamitta on 30 cm.

Kalastus on sallittu perhostelemalla, soutu-uistelulla (ei suositeltavaa), virvelillä eikä muutenkaan rajoituksia juuri ole. Virvelimiehet heittelevät perinteisiä lohivaappuja tai lusikoita. Spinfluga on myös sallittua, mutta kosket ovat sen verran matalia, että tavallisilla perhovälineillä tulos on paljon parempi. Simojoella käytetyimmät lohiperhonvärit ovat punainen, oranssi ja keltainen. Harjuksia varten kannattaa varata oliivin värisiä larvoja ja Klinkhämer pintaperhoja mukaan. Suurin osa kaloista on tittejä, joten yhden käden vavallakin pärjää, mutta jos pelaa varman päälle niin ottaa lohivälineet mukaan ja kalastaa sitten päivällä ruokakalat harjuksista. Omat suosikkiperhot lohelle Simojoelle:


sekä harjukselle:

Lupia myyvät ainakin:
- Lapin Rinki Camping, puh. (016) 266 122
- City-Sport, puh. (016) 221 254
- Neste Lapin Tuuli, puh. (016) 251 145
- Kemijoen kalastuskeskus, (016) 221 858
Ja majoitusta tarjoavat:
- Lapin Rinki Camping, puh. (016) 266 122
- Simojoen Lohiranta, puh. (016) 266 585

Simojoen alaosan yhteisluvan hinnat v. 2008 ovat:
1 vrk 12 euroa
Viikko (6 vrk) 42 euroa
Kausilupa 84 euroa
Alle 18-vuotiaat -50%

Ja Yläosan:
1 vrk 8 euroa
Viikko 20 euroa
Kausilupa 42 euroa
Alle 18-vuotiaat -50 %

Alaosan koskien esittely Perämereltä ensimmäiset 40 kilometriä:
Suukosken pituus on liki puoli kilometriä ja virtaus on keskitasoa. Kosken yläosa on kivikkoinen ja hankala kahlata. Alkukauden lohestuspaikka heti kesäkuun alussa. Muutama hyvä monttu ja padon alapuoli tulee kalastaa tarkkaan. Kalastus helpompi pohjoisrannan puolelta. Paikka sijaitsee E4 tieltä noin 3 kilometriä merelle päin.

Mertakosken pituus on noin 800 metriä. Yläosa on voimakasvirtainen joka heikkenee nopeasti. Yläosassa kahlaaminen vaikeaa, mutta alaosassa hyvä sorapohja. Kosken niska on kuitenkin paras ottipaikka, lähellä saaria. Kosken kummallakin rannalla on laavut. Lohet hyppivät tällä kohtaa, joten ainakin näkemään pääsee.

Kiusankoski ja Merikoski ovat aivan E4-tien juuressa vasemmalla puolella olevan leirintäalueen koskia. Pituutta koskella on kilometrin verran. Kiusankari on kovavirtainen ja Merikoski keskitasoa. Isoja kiviä paljon, joka vaikeuttaa kahlaamista. Leirintäalueen rannassa hyviä ottipaikkoja.

Vääräkoski sijaitsee noin kilometrin E4 tieltä itään, meno tehdään pohjoispuolelta. Koski on noin puoli kilometriä pitkä ja se on voimakas virtainen ja kivikkoinen. Muutamia hyviä kuoppia, joissa muutama lohi levähtää eka kerran.

Pyttykoski on reilun 3 kilometrin päässä E4 tieltä. Parkkipaikalta puolen kilometrin polku rantaan. Virtaus keskitasoa ja kohtalaista kivikkoa. Kosken loppuosassa hyvin vettä koko kauden ja siitä on kohtalaisen hyvät mahdollisuudet saada lohi. Loppuosassa iso saari, jossa on mukava perhoa heitellä lohen turmioksi.

Vähä-Petäjä on Pyttykosken välittömässä läheisyydessä lyhyt koskipätkä, jonka niskalla hyviä kuoppia koko kesän kalastusta silmällä pitäen. Myös tulipaikka löytyy täältä.

Iso-Petäjä on noin 6 kilometrin päässä E4-tieltä. Kosken pituus on noin 700 metriä ja virtaus keskitasoa. Muutama iso kivi, mutta kahlaaminen onnistuu hyvin. Kosken alaosassa parhaat paikat ja siellä on myös laavu tulipaikkoineen. Täältä saa ensimmäiset harjukset.

Kuolemankoski on noin 8 kilometrin päässä E4-tieltä. Koski on parisataa metriä pitkä voimakasvirtainen ja lähinnä sorapohjainen. Kosken niskalla on tittejä hyvin ja täältä Kalakerhokin on napannut muutaman.

Kattilakoski ja Harskukoski ovat kilometrin edellisestä koskesta ja kalastettavissa samalla kertaa kaikki. Kattilakoski on noin puoli kilometriä pitkä, jossa on välillä kovaa virtaa ja välillä melkein suvantoa. Hyvä kahlata alaosaa lukuun ottamatta, jossa petollisia kuoppia. Kosken niska paras kalapaikka ja siitä saadaan vuosittain 10-kilon lohia. Täällä on myös laavu tulipaikkoineen. Harskukoski on parisataa metriä pitkä kovavirtainen koski, jossa asentolohia. Kokeile isojen kivilohkareiden ympäristö tarkkaan.

Someronvirta on noin 12 kilometriä E4 tieltä. Koski on noin 300 metrinen, mietovirtainen ja sorapohjainen. Vettä ei ole paljon, joten kuivana kesänä ei ole kaloja, mutta korkean veden aikana alaosan kivet selkeitä lohen levähdyspaikkoja.

Saukkokoski on heti edellisen perässä oleva kilometrin mittainen koski, Yläosa ja keskivirtaus täynnä monttuja, joissa lohi viihtyy. Alaosan kivikossa on myös harjusta kohtalaisesti.

Mikkolankari on noin 15 kilometriä E4 tieltä. Tästä alkaa noin 3 kilometriä pitkä koskijakso, joissa vain pienet suvannot välissä. Mikkolankari on noin 800 metriä pitkä koski, jonka virtaus keskitasoa. Matala ja lähinnä harjusvettä. Maitokallio on noin 300 metrinen mietovirtainen ja sorapohjainen koski. Muutamia lohi näyttäytynyt, mutta menevät tästä vauhdilla ohi. Rannalla laavu tulipaikkoineen. Lappalaisenkoski on vajaan puolikilometrin suvannon jälkeen oleva lyhyt kivikkoinen ja saarinen koski. Saarien sivustot harjusten suosiossa. Soikonkari on on noin 300 metrinen pikkukivikkoinen ja virtauksestaan keskitasoa oleva koski. Saunavirta on hiukan pitempi ja mietovirtaisempi koski, jossa syviä kuoppia ja hyviä virran reunoja. Kalakerhon suosikkipaikka, josta on saatu 5,7 kg:n ja 7,2 kg:n lohet.

Tammakoski kuulusi vielä edelliseen koskiryppääseen, koska välissä on vain lyhyt suvanto. Koski on noin 300 metriä pitkä ja heikkovirtainen. Pikkuharjusta on paljon ja tästä saa pienellä vaivalla paistokalat.

Kalliokoski on paikallisen kalastusseuran vuokraama koski, joka ei kuulu lupa-alueeseen.

Hämmönkoski on noin 20 kilometriä E4 tieltä. Koski on koko joen suosituimpia alueita, sillä täältä saadaan eniten lohikaloja, tosin lähinnä tittejä. Koski on muutama sata metriä pitkä vaihtelevavirtainen ja kivikkoinen. Pohjoisranta on varattu perhokalastajille. Kalakerho on saanut täältä muutamia tittejä ja jokusen yli puolikiloisen harjuksen.

Louhelankari on kilometrin päässä edellisestä. Täältä löytyy alueen paras majoituspaikka (Simojoen Lohiranta) ja koski onkin tarkoitettu siellä majoittuvien käyttöön. Itse koski on heikkovirtainen, sorapohjainen ja parisataa metriä pitkä. Koski on välillä ruuhkainen, mutta taitava kalamies noukkii tästä turistien ihmetykseksi lohen tai harjuksia nähtäväksi. Alueelta
saa täyden palvelun majoituksen lisäksi eli maittavat ruokailut ja kalaluvat sekä tarvittaessa kalastusoppaan palveluksen. Kalakerho suosittelee kokemuksesta käyttämään Lohirannan palveluja !

Hanskankoski on taas kilometri edellisestä ja täältä löytyy Villin Pohjolan vuokrakämppä. Kämppä on pohjoisrannalla ja sen edusta on varattu mökissä majoittuville. Koski on puolikilometriä pitkä ja melko voimakasvirtainen. Koski on syvä ja kivikkoinen. Yksi parhaista kalapaikoista, vaikka rajoitus hieman häiritseekin. Koskessa on sekä lohia että harjuksia.

Lapinkoski, Aittakoski, Harrikoski ja Ala-Harsku muodostavat noin kilometrin mittaisen koskijakson. Matkaa E4 tieltä on noin 23 kilometriä. Koskijakso heikkovirtaista Alaharskua lukuun ottamatta. Hyviä kahlattavia ja kalastettavia paikkoja, joissa runsaasti harjuksia ja tittejä. Tulipaikalla voi paistaa kalat tuoreeltaan.

Alatalonkari on noin 25 kilometriä E4 tieltä. Koski on noin 300 metriä pitkä ja hiekkapohjainen. Hieno kalapaikka maisemiltaan, mutta viime kuivina kesinä, vettä on liian vähän. Tosin alaosassa monttuja, joissa saattaa piileskellä mitä vain.

Kuivaskari on noin 27 kilometriä E4 tieltä. Koski on vajaa puoli kilometriä pitkä, kivikkoinen ja kovavirtainen. Montuissa asentokaloja ja kosken niskalla mahdollisuus muuten harvinaiseen taimeneen.

Kalmankoski on noin 30 kilometriä E4 tieltä. Koski on puoli kilometriä pitkä ja virtaus on kohtalaista. Pohja kivikkoinen ja monttuinen, joten täältä löytyy sekä nousulohta että asentokaloja. Kalakerho saanut täältä 6 kilon lohen.

Tynnyriniva -ei kokemusta.

Vähä-Taini on noin 33 kilometriä E4 tieltä. Koski on vajaa puolikilometriä pitkä. Virta kohtalaista ja pohja kivikkoinen ja vaikeasti kahlattavissa. Virran reunat ja kosken niska erinomaisia harjuspaikkoja. Alueella laavu ja tulipaikka.

Ala-Sankakosken voi kalastaa samalla kertaa. Se on hiukan edellistä lyhympi isokivinen ja kovavirtainen koski. Täällä myös harjuksia virran reunoilla ja lohen hypynkin näkee usein. Sankakoskelle on vain lyhyt suvanto välissä. Itse koski on vajaa puoli kilometriä pitkä, kivikkoinen ja virtaus on kohtalaista. Kosken alaosassa iso monttu, josta on saatu paljon lohia (ei Kalakerho).

Iso-Tainikoski on noin 39 kilometriä E4 tieltä. Kilometrin mittainen koski on vaihtelevavirtaista ja kivikkoista. Kahlaaminen onnistuu, kun varoo syviä monttuja, joissa asentokaloja aina melkoisella varmuudella.

Viherikoski on noin 40 kilometrin päässä E4 tieltä. Vajaa kilometrin mittainen koski on alueen paras harjuspaikka ja täältä Kalakerhokin on napsinut oivalliset paistinkalat. Lähinnä sorapohjaa ja heikkovirtaista aivan keskiuomaa lukuun ottamatta. Joki on leveä tällä kohtaa, joten useampikin sopii kalastamaan yhtä aikaa. Nyt ollaan jo niillä seuduilla, joista lohi harvemmin jatkaa matkaa. Tästä eteenpäin on on loistavia harjuspaikkoja aina Simojärvelle asti. Loppujoesta myös isot Simojärven taimenet ilahduttavat kalastajia.

Vesistökuvia Simojoelta: