YHTEYSTIEDOT   



     MADE PILKINTÄ


Madepilkintä ajoittuu sen kutuaikaan eli tammi-helmikuulle, joskus myös maaliskuulle. Alueittain on kutuajoissa eroja, joten ne täytyy opetella vesistökohtaisesti. Lapissa ensimmäiset mateet kutevat jokivesissä jo tammikuun puolivälissä  ja viimeiset järvissä vasta maaliskuun alkupäivinä. Etelässä ja varsinkin merellä kutu osuu useimmiten helmikuun 1-15 päivän välille. 

Sesonkia jatkaa se, että made tulee hyvissä ajoin kutupaikoille ja jää kudun jälkeen myös jopa kuukaudeksi paikalleen. Pyyntikeinot ovat vain erilaiset, kuin kiihkeimmän kudun ollessa.

Hyviä madepilkkipaikkoja on ympäri Suomea. Kuuluisimpia paikkoja merellä ovat Porkkalanniemi, Rymättylä, Inkoo, Porin edusta, Porttipahta, Simojärvi ja jokien suu alueet, kuten Kemijoki. Kemijoen voimalaitosten altaat antavat huikeita tuhansien mateiden saaliita vuosittain ja siellä Kalakerhokin on asiaan perehtynyt. Helsingistä lähin madepaikka löytyy Espoonlahdelta. Järvissä missä madetta yleensä esiintyy kannattaa sitä pilkillä kokeilla.

Made kutee 1-3 metriin veteen ja se suosii sora- ja hiekkapohjaisia paikkoja. Mutapohjista sitä harvoin kutemasta löytää. Made on paikkauskollinen ja kutupaikka on vuosittain sama. Kutu tapahtuu isoissa parvissa, joten kalapaikan löydyttyä pysytellään pienellä alueella. Jokisuiden puuttuessa selkäkarikot sekä matalat sisä- ja ruohikkolahdet ovat kokeilemisen arvoisia. Veriset jäljet jäällä paljastavat madepaikat tai seuraamalla otsalamppujen välkkymistä jäällä.

Madepilkillä on totuttu perinteisesti olemaan pimeällä. Sen onkin varminta aikaa, mutta pilvisenä päivänä ja varsinkin kaamoksen vaivaamassa Lapissa, on aivan sama mihin vuorokauden aikaan jäällä istuu.

Mateita pilkitään madeharalla, ryöstöpilkillä tai isolla pilkillä tai mormuskalla. Madeharalla tarkoitetaan alakuvassa olevaa lyijymötikkää, jonka yläpuolelle 10-20 sentin päähän laitetaan syötiksi kalanpala (kuore ja kiiski ovat kestävimmät). Kun made tökkii syöttiä kiskaistaan vavasta, jolloin made jää leuastaan koukkuihin kiinni.


Toinen keino on kalastaa kiivaimpana kutuaikana ilman syöttiä tömäyttelemällä madeharaa pohjaan. Toiset mateet luulevat sitä kutevaksi kalaksi ja hyökkäävät kimppuun.

Ryöstöpilkillä tarkoitetaan valkoista kenkälusikan mallista pilkkiä, jossa on 2-4 koukkua alapuolella. Ryöstöpilkin tarkoituksena on matkia naarasmadetta, joka valmistuu kutemaan tökkimällä pohjaa. Valkoinen väri kuvaa mateen mahaa. Ryöstöpilkkiä liikutellaan ylösalas niin että koukut koskettavat koko ajan pohjaa. Made tulee tunnustelemaan nokallaan ja viiksillään, jolloin sen tuntee siimassa ja vavassa. Sen jälkeen tehdään terävä vastaisku ja made jää koukkuihin kiinni.

Kudun jälkeen pilkitään kutupaikoille jääviä mateita isolla pilkillä tai mormuskalla, jossa syöttinä käytetään kalapaloja. Made on huononäköinen ja suurimmalla osalla on lisäksi loiskaihin sumentamat silmät. Joten made käyttää tuntoviiksiään ja hajuaistiaan. Sen takia välineiden ulkonäöllä ei ole suurta merkitystä.

Madepilkkijä varustautuu vähintään 6 tuuman kairalla ja nostokoukulla, koska ison mateen napatessa se on hankala ujuttaa ylös varsinkin paksun jään aikana. Lisäksi otsalamppu tai taskulamppu on hyvä olla mukana. Pilkkivapa pitää olla järein malli, mutta myös pelkkä puupalikka riittää. Siimana käytän 0,50 mm monofiiliä, joka kestää rajutkin vedot.

Saapuessani kalapaikalle kairaan heti 5-10 reikää muutaman metrin välein. Jos mukana on kavereita tehdään reikiä reilusti enemmän. Taktiikkana on kiertää reiältä reiälle ja mateiden löydyttyä voidaan kairata vielä muutamia lisäreikiä. Kun parvi on löytynyt heilutan ryöstäjää tai haraa, niin että toinen käsi pitelee siimaa. Näin tunnen pienenkin tönäisyn pilkissä, jota ei aina vavassa tunne. Pimeällä kun ollaan liikkeellä ei katseen varaan voi paljoa luottaa. Mateen saatua tulee se heti verestää, jotta maku säilyy hyvänä. Paikkaa ei tarvitse tutulla alueella juuri vaihtaa, joko mateet ovat paikalla tai eivät ole. Päiväkohtaiset erot ovat suuria itse kutuaikanakin, joka johtuu varmaankin ilmanpaineesta ja säätilasta yleensäkin. Hyvänä madeilmana pidetään räntäsadetta ja matalapainetta.