Kuhan jigaus
 

Kuhan jigikalastus poikkeaa taktiikaltaan aika paljon ahvenenpyynnistä. Kuhalla on kaksi selkeää sesonkia: alkukesä ja loppusyksy. Toinen merkittävä ero on kalastusaika, koska parhaat kuhasaaliit saadaan aamu- ja iltahämärissä, jopa aivan pimeällä. Alkukesällä toukokuun lopusta juhannukseen iso kuha jää kudun jälkeen muutamaksi viikoksi sekä merellä että järvissä matalaan veteen rannikon lähelle, niin kauan kun veden lämpötila ei ylitä +17 - +19 astetta. Ihannekeli on kuitenkin, kun veden lämpötila on +10 - +13 astetta. Pikkukuhia eli alle puolikiloisia saa tosin koko kesän matalikkojen reunalta, mutta iso kuha painuu syvänteisiin.

Varsinkin merellä syyssesonki on antoisampi ison kuhan pyynnissä. Loka-marraskuussa kuha palaa ulkomereltä sisälahtien ja salmien suulle kutemaan tulevien pikkukalojen perässä. Valitettavasti kuha asettuu silloin aika syvälle eli 6-12 metriin, joten helppoa niitä jigillä ei ole pyytää ja moni kokeileekin jigiä parven etsimiseen ja vaihtaa sen löydettyään pilkkivälineisiin. Aamulla kalastavan kannattaa kuitenkin aina aloitta kalastus matalasta 1-3 metrin vedestä. Usein isoja kuhat löytää juuri sieltä.

Kuha liikkuu harvahkoissa parvissa, joten yleensä paikan vaihto on tarpeen 5-10 kuhan jälkeen. Kuitenkin jos kuhapaikka on löytynyt, niin samoilta sijoilta saattaa saada kuhia taas parin tunnin päästä ja usean viikon ajan.
 
Alkukesästä  kuhapaikat etsitään 2-5 metrin syvyydeltä, paikoista joissa on savipohjaa ja pikkukalaa liikkeellä. Hyvän paikan tunnistaa usein siitä, että se sijaitsee syvänteen vieressä tai virtaavan salmen tai jokisuun vieressä. Syksyllä salmien suut ovat taas hyviä ja jyrkkien kalliorantojen reunat. Tarkkaile tuulen suuntaa ja päättele siitä, mihin kohtaan se tuo kuhan ravinnon eli lähinnä pikkukaloja, kuten silakoita, salakoita ja kuoretta. Pitkään jatkunut syksyinen etelä- tai länsituuli tuo kuhat aivan sisäsaaristoonkin asti. Paras kuhailma on ollut 2-4 m/s lounaistuuli ja pilvinen ilma.

Hyvä aloitusväri iltapyynnissä jigillä on oranssi, fluorikeltainen tai paloauton punainen.
Täysin valoisana aikana kuhan pyynnissä oranssia pyytävämmäksi on osoittautunut helmiäisvaalea, valkoinen ja keltainen väri. Järvillä ja merellä länsirannikolla myös sininen väri on pelastanut kalastuspäiviä. Oma väri löytyy vain etsimällä, mutta yllämainituilla pääsee ainakin alussa kuhan makuun.
                    

Itse suosin ainoastaan toukka- ja matojigejä kuhanpyynnissä. Kuhan pyynnissä jigipään on oltava ahvenenkalastusta keveämpi. 5-10 grammaiset ovat parhaita, mutta syvänteiden kolutessa joutuu käyttämään painavampia, jolloin tärppejä ei huomaa niin helposti. Tämä johtuu, siitä että kuha yleensä ottaa todella varovaisesti jigiin ja painavammalla jigipäällä et huomaa tärpeistä aina mitään. Kalastajan on pidettävä siimaan kontakti koko ajan ja asiaa helpottaa kun käytetään esimerkiksi keltaista tai punaista fluorisiimaa. Tärppejä on helpompi havaita siimaa tarkkailemalla kuin tuntemalla vavasta. Toinen syy keveämpään päähän on se, että kuha nappaa usein noin 70-100 senttiä pohjan yläpuolelta. Näin ollen keveämpi jigipää leijuu kauemmin odotettavissa olevassa iskupaikassa. 

Yleensä kuha iskee heti kun jigipää osuu pohjaan ja kuha on syönyt jigin pää edellä. Joten heiton jälkeen on tärkeää antaa jigin rauhassa osua pohjaan. Sen jälkeen vapaa viedään joko sivulle tai pystyyn metrin verran. Tämän jälkeen vapa laitetaan takaisin kohtisuoraan jigiä kohti ja kelataan samalla löysät siimasta pois. Samaa liikettä toistetaan kunnes siima on takaisin kelalla. Oletetut kalapaikat haravoidaan tarkkaan. Kun sopiva paikka löytyy aloitetaan laidasta ja seuraava heitto suoritetaan metrin verran sivuun aina edellisestä.

Poikkeuksena ahvenkalastajalle jigiä pitää uittaa paljon hitaammin. Usein pompottelu pohjassa saa kuhan hermostumaan. Kelausta kannattaa jatkaa aivan veneen viereen asti ja lopuksi pysäyttää koko jigi. Usein kuha nappaa vasta metrin päästä veneestä. Kuha jää usein huonosti kiinni ja tärppien määrä saatujen kalojen suhteen on iso. Kuha ei kuitenkaan tärpeistä hermostu, vaan sama kala voi iskeä monta kertaa ennen kiinni jäämistään.

Ongelmana jigi kalastuksessa ovat alamittaiset kuhat. Omista saaliista merellä noin 60-70 %:ia on nykyään alamittaista. Oikein isot kuhat ovat käyneet harvinaisemmaksi. Lämpimistä kesistä johtuen kuhia on ilmeisesti jo liikaa ja ravintokilpailu on kovaa.

Omat suosikkivärit kuhalle ! Huomaa helmiäsvärit ja haaleat värisävyt.

 

 


Jerkkaus
Tyrskykalastus
Ahvenen jigaus
Siian onginta
Silakan onginta
Flash aloitussivu
Etusivu
Pilkintä
Verkkokalastus
Viehekalastus
Perhokalastus
Tietoa seurasta
Hyötytietoa
Kalapaikat
Yhteystiedot
Kuvagalleria
Blogi
Myynnissä