
Tässä osiossa kerromme perhon sidonnassa käytetyistä
materiaaleista perusteet. Osio on tarkoitettu aloittelijalle, jotta he
oppisivat hankkimaan ja käyttämään oikeita materiaaleja
sidontauraa aloittaessa. Sidontakursseja pitäessämme olemme
huomanneet aloittelevien sitojien perusvirheen: Pakki on täynnä
sidontatavaraa, mutta vääränlaista. Ostajan kannattaa opetella
sidontamateriaalit Englanniksi, koska monessa kaupan pussissa ei ole
vaivauduttu tekemään käännöstä Suomeksi. Alla olevat materiaalit
ovat pääosin edullisia hankkia, mutta täysin käyttökelpoisia ja
niillä pystyy korvamaan sidontareseptien kalliimmat vaihtoehdot.
Karvat
Karvasiipiset perhot ovat korvanneet valtaosaltaan perinteiset
sulkasiipiset. Karvat ovat edullisia ja niitä saa värjättyinä eri
väreinä.


Vasikanhäntä (calftail tai kiptail) on halpaa, mutta sen käyttö
rajoittuu lyhytkarvaisuuden takia pinta- ja uppoperhojen
siipimateriaaliksi sekä muiden perhojen pyrstöksi. Kannattaa ostaa
ainoastaan pieni määrä eri väreissä, koska hinta on suhteessa
kova verrattuna muihin karvoihin.

Bucktail eli yleensä valkohäntäpeuran häntäkarvaa. Käyttökelpoista
varsinkin putkiperhojen ja lohiperhojen siipenä, koska on riittävän
pitkää ja taipuisaa.

Peurankarva, mutta myös hirven- tai poronkarva sopii streamereiden pääntekoon
sekä muutamien pintaperhojen siiveksi ja runkokarvaksi. Karva on
onttoa ja paksua ja siksi sen kelluvuusominaisuudet ovat hyvät.
Kuuluisassa lohen pintaperhossa Pinta-Bomberissa käytetään usein
poroa runkona. On makuasia tarvitseeko aloittelija koko karvaa, mutta
se on edullista hankkia.

Arctic fox eli naali- ja napaketun karva on erinomaista käyttää ja
halpaa hankkia. Saatavana myös suomalaisen ketun karvoja, jotka eivät
ole aivan samaa tasoa. Kannattaa ostaa valmis lajitelmapussi eri väreissä.
Karvaa voi käyttää lohi- ja putkiperhoihin, mutta myös pyrstökarvoina.

Temppelikoiran karva on melko kallista (n. 5 euroa pala), mutta
niistä saa ehkäpä parhaimmat lohiperhon siivet.

Vasemmalta alkaen minkki, majava (nutria) ja orava (squirrel) ovat käyttökelpoisia
kaikissa perhoissa missä tummia karvoja tarvitaan. Minkkiä on
harvoin myynnissä ja (räme)majavakin on tiukassa eli tutuilta metsästäjiltä
kannattaa kysyä. Oravan hännän saa parilla eurolla. Minkkiä käytetään
pienten pinta- ja uppoperhojen siipenä, majava on suosittua
lohiperhojen siipenä ja orava sopii periaatteessa kaikkiin perhoihin.
Supikoira käy myös mainiosti lohiperhoihin.
Muita suosittuja karvoja ovat jäniksen (hare), hylkeen (seal) vuohi (goat)ja
(jää)karhunkarvat (bear). Jänistä ja hyljettä käytetään lähinnä
runkomateriaalina dupattuna, mutta vuohen ja karhun karva soveltuu
kiharaisuutensa ja pituutensa takia kaikkien isojen perhojen
siipimateriaaliksi.
Sulat
 
Marabou sulat ovat erittäin ohuita ja pehmeitä. Näistä saa
sidottua parhaat leechit, mutta kannattaa käyttää myös
uppoperhojen siipenä ja pyrstönä.
 
Riikinkukon (peacock) pyrstösulan siikasia kannattaa käyttää
harjus- ja taimenperhojen rungoissa kiertämällä. Tällä sidotut
perhot toimivat todella hyvin Lapin kirkkaissa vesissä.

Mikäli värikkäitä sulkia haluaa käyttää perhoissa karvojen
tilalla, mutta et kuitenkaan harrasta näyttelyperhojen sitomista vaan
sidot omiin kalastustarpeisiin, niin ostos kannattaa tehdä esim.
Tiimarista. Vähän laadukkaimpia ovat hanhen sulat, joista saa
tehtyä mm. lohiperhojen levysiipiä. Pussillinen värikkäitä pääsiäissulkia
maksaa euron tai pari ja sulkia riittää melkein loppuelämäksi.
Hanhen siivet maksavat alkaen 3-4 euroa noin 5 sulan pakkaus.
  
Tutuilta metsästäjiltä saa parhaat siipisulat, mutta saa niitä myös
kaupasta tosin melko kalliilla hinnalla. Metsälinnuista paras on
peltopyy (partridge) ja fasaani (pheasant), mutta myös teeren ja
metson sulille löytyy käyttöä. Peltopyyn pitkiä siikasia voi
siiven lisäksi lohiperhon häkilöinä. Monissa streamereissä kuten
simppujäljitelmissä käytetään runkosiipenä usein metsäkanalintujen
sulkia oikean värityksen takia. Sorsista heinäsorsa (mallard)
ja hanhi (goose) ovat käyttökelposia.

Kalkkunan sulat ovat halpoja, mutta käyttökelpoisia lohiperhojen
häkilänä.
Edellisten lisäksi kanan ja kukonsulkia käytetään jonkin verran
siipenä ja runkohäkilänä. ne ei paljoa maksa, mutta viisainta on
ostaa sekoituspussi eri värejä.
Tehosteet
Tehosteita kannattaa ehdottomasti käyttää, kun kalastetaan
savisissa tai muuten tummissa vesissä. Myös ärsykeperhoissa ja
haukiperhoissa kannattaa käyttää tehosteita.
 
Tunnetuin kimalteista on flashbou, mutta eri tuotemerkkejä on
kaupoissa jo kymmeniä. Ostamisen kanssa tulee olla kuitenkin
tarkkana, sillä seassa on liian jäykkiä ja liian notkeita kuituja.
Yleensä kimalteita käytetään muutamia kappaleita siipikarvaan
sekoitettuna, mutta niistä saa myös hienoja runkoja eri perhoihin
kuten larvoihin.

Lohiperhoissa näkee melkein pääsääntöisesti viidakkokukon (jungle
cock) posket ns. silminä. Kyseessä on erittäin kallis ja
luvanvarainen tuote. Mikäli kyseisen niskan ostaa on varmistuttava
sen alkuperästä ja laatuluokasta. Hyvä niska maksaa helposti jopa
100 euroa. Useat korvaavat alkuperäisen mustalla häkilällä, johon
maalavat puna-keltaisen tai puna-valkoisen pisteen. Lohiperhoissa
viidakkokukon käyttö on yliarvostettua enkä ole huomannut sen
puuttumisen vaikuttavan kalan tuloon. Eli ostoa en suosittele kuin
kilpailu- tai myyntiperhoja sitoville.
Häkilät
Häkilöiden laadusta ei kannata tinkiä. Häkilöitä on saatavina
sekä kanan että kukon niskoista sekä myös muista linnuista.
Kaupasta löytyy häkilöitä sekä värjättynä että luonnonväreinä.
Kunnon häkiläniska maksaa 40-80 euroa, mutta huonolla ja halvalla häkilällä
ei tee mitään, joten älä heitä rahojasi hukkaan. Hyvä
tuotemerkki on mm. Metz tai Whiting. Koska häkilät ovat kalliita,
kannattaa niitä ostaa porukassa ja jakaa materiaali. Häkilöitä käytetään
kierrettyinä pintaperhoissa, uppoperhoissa ja lohiperhoissa sekä
siipenä mm. streamereissa. Hyviä värejä ovat grizzly
(musta-valkoinen), grizzle (harmaa) sekä perusmusta ja valkea.
 

Runkomateriaalit


Perhojen rungoissa käytetään yleensä duppingia, joita saa eri väreissä
sekä myös kimalteilla lisättynä. Pakkauksissa on yleensä
tekokuituista antronia, lampaanvillaa tai pitempikarvaista opossumia (opossum).
Yläkuvan lajitelma laatikko maksaa noin 10-15 euroa eli tuote on
arvokasta. Alakuvassa on isoja villarullia, joita saa käsityöliikkeistä
enempi sitoville. Hintaa niillä on noin 5 euroa ja siinä on vähintään
50 kertainen määrä tavaraa verrattuna lajitelmalaatikoihin. Moni käsityöliike
myy myös pienempiä eriä, mutta tarvittaessa osta kavereiden kanssa
kimppaan. Villa käy moniin perhoihin ihan hyvin, mutta pintaperhoihin
pitäähankkia paremmin vettä hylkivää karvaa esim. hyljettä tai
majavan pohjakarvaa.


Chenillet (yläkuvassa), Polyamidit, polypropyleenit, antronit ja
villalankat käyvät sellaisenaan isompien perhojen
runkomateriaaliksi. Välttämättä näitä ei tarvitse lainkaan,
koska duppingia saa nykyisin niin hyvälaatuisena ja eri väreissä
eli ne ovat korvanneet nämä materiaalit.

Strutsin (ostrich) isot sulat ovat edullisia (n. 2 € kpl), mutta käyttökelpoista
mm. lohiperhojen vyön sidonnassa, perhojen päiden sidonnassa ja
pienten uppo- ja pintaperhojen runkojen sidonnassa.

Larvoissa käytetään selkäpanssarina niiniä eli kumimaista
materiaalia. Tiskikäsineistä voi tehdä saman, jonka voi värittää
kalvotussilla halutuksi väriksi (yleensä mustaksi tai tummanvihreäksi).

Silkkiä (floss) käytetään yleensä paksumpana perhojen rungoissa,
varsinkin lohiperhojen runkoina ne ovat erittäin yleisiä. UNI-
tuotemerkki on laadukas ja maksaa noin 2 € rulla.

Lisäksi kannattaa ostaa vielä lajitelma tinseleitä. Niitä käytetään
yleensä kierrettyinä runkomateriaalin päällä.
Niillä voi myös alustaa koukun,jolloin pintamateriaalin väri näkyy
tummasta koukusta kirkkaampana. Tinselillä saa rungosta kestävämmän,
joten aloittelijan kannattaa vahvistaa aina perhonsa sillä (paitsi
pintaperhot). Tinseleitä on erilaisia: kultaisia, pronsseja, hopeita,
pyöreitä, litteitä, ovaaleita. Tinseleiden hinnat vaihtelevat
pakkauskoosta riippuen n. 2-4 €/rulla.
Sidontalangat


Sidontalankoja on saatavilla kymmeniä erilaisia. Tärkeintä on ostaa
oikean paksuisia lankoja eri perhoihin. Valitettavasti langan paksuus
on usein merkattu huonosti. Mikäli paksuus on merkattu, niin
suosituin paksuus on 6/0. Mitä suurempi on numero, sitä ohuempi
lanka on kyseessä. Pieniin perhoihin tulisi käyttää ohuempaa
lankaan, mutta aloittelijan ei kannata 8/0 ohuempaa ostaa, mikäli et
sido todella pieniä mikroperhoja. Sidontarullalla on hintaa yleensä
1-2 euroa. Musta väri on kaikkein yleisin ja sitä kannattaa hankkia
heti useita rullia. Yhdessä rullassa on yleensä lankaa 90-100 metriä.
Putkiperhot
Putkiperhoja on helppo sitoa ja kaupasta saa valmiita
runkomateriaaleja, kuten mylarputkea ja metalliputkea. Lisäksi
saatavana on valmiita päitä sekä kumisukkaa koukun ja rungon väliin.
Mikäli haluat säästää rahaa, niin esimerkiksi korvapuikkojen
rungosta tai antennijohdon sisällöstä saa käyttökelpoisen rungon.
Putkiperhojen karvoina käytetään usein jäykähköä karvaa, kuten
buctailia ja keinokuituja. Putkiperhoja jää yleensä paljon pohjaan,
joten kannattaa käyttää mielikuvitusta, ettei rahat mene turhaan.

Muut
Kuulapäät ovat suosittuja larvoissa, nymfeissä ja pienissä
uppoperhoissa ja niitä saa eri väreissä. Kuulapään hyvä puoli on
myös, että sillä saa painoa perhoon ja perho ui pää alhaalla eli
se ei jää pohjaan niin helposti.

Työkalut
Alla on tärkeimmät työkalut, jotka kannattaa hankkia heti
sidontauran alkutaipaleella. Työkalujen hinnat vaihtelevat 5-10 euroa
välissä, mutta hyvästä penkistä joutuu maksamaan liki sata euroa.
Työkalut ovat aina pitkäikäisiä, joten niissä kannattaa kiinnittää
huomio laatuun.

Sidontapenkki kannattaa ostaa kerralla kunnollinen. Kiinteällä
jalustalla varustettu on ainoa järkevä vaihtoehto kotioloissa
tapahtuvaan sidontaan. Leukojen väliin tulee mahtua pienet ja suuret
koukut. Putkiperhoja varten on saatavana aputyökaluja.

Häkiläpihdit eivät montaa euroa maksa ja ne ovat hyvä apu, kun
kierretään pieniin perhoihin häkilöitä. Mikäli pihtien ote ei
pidä kunnolla, niin pujota kumiletkun palanen toiseen kärjistä.

Neula, jolla voi nostella perhon runkoa esim. kierteiden alta. Neula
toimii myös lakkauksessa eli neulan kärjellä saa riittävän määrän
nostettua purkista lakkaa.

Duppaustyökalu, jolla runkodupping on helppo kiertää tasaisesti
sidontalangan ympärille. Ilmankin pärjää, mutta duppingin saa työkalun
avulla tasaisesti.

Karvantasaaja, johon voi pistää sekaisin menneet karvat sisään.
Pari kopausta pöytää vasten ja karvojen päät ovat samalla
tasalla.

Langanrullan pidin eli spigotti on pakollinen hankinta. Näitä
kannattaa ostaa kerralla pari, ettei lankoja tarvitse koko ajan
vaihtaa. Langan saa helposti läpi, kun imaisee putken päästä pari
kertaa. Hyvän spigotin tunnistaa jäykistä pitimistä ja ohuesta kärjestä,
jolla saa kierrettyä pienenkin koukun mutkaan asti.

Saksia tulee ostaa heti kahdet. Toiset ohutkärkiset on lankoja varten
ja toiset tavalliset pikkusakset metallikierteitä ja lyijylankoja
varten. Esimerkiksi apteekeista saa laadukkaat ja terävät sakset
puolta halvemmalla kuin kalastusliikkeestä.

Solmutyökalu näyttää monimutkaiselta, mutta on varsin
helppo käyttää ja sillä saa näppäristä päätettyä perhon
ennen lakkausta.
JA SITTEN SIDO ALLA OLEVA KALAKERHON NIMIKKOPERHO LATEKSI-LATE !!!
|