|
Hauki on helppo uistelukohde koko sulan veden ajan
verrattuna muihin kalalajeihin. Varsinkin pienet alle 2 kilon
hauet tavoittaa aina melkein samoista paikoista. Suuremmat yksilöt
siirtyvät veden lämmetessä syvemmälle ja sieltä niiden
tavoittamiseen vaaditaan jo takiloita. Parasta hauenuistelu aikaa ovat
kuitenkin kevät ja syksy.
Haukea Keväällä
Hauki kutee keväällä joko jäiden alle tai suliin rantavesiin.
Ennen kutua on mahdollisuus mätiä pursuviin jättihaukiin, mutta
varsinaisen kudun aikana hauki ei uistimista välitä. Itse annamme
hauelle kuturauhan, jotta jatkossakin haukia riittäisi. Kutu kestää
yleensä 1-2 viikkoa. Heti kudun jälkeen on mahdollisuus pyytää
isoja haukia kutupaikkojen läheltä. Kutenut hauki saalistaa
aktiivisesti ja sille kelpaa melkein uistin kuin uistin. Koska vesi on
vielä kylmää valitaan kuitenkin hidas uintiset vaaput tai lusikat,
joita vedetään kutupaikkojen lähellä 1-3 metrin syvyydessä.
Kutupaikan löytää usein rantakasvillisuuden (heinikot, kortteikot,
lumpeikot) tai jokien ja purojen lähettyviltä sekä matalista
lahdista. Vaapun väreiksi kelpaavat yleisimmin kellertävä, vihertävä
tai muuten kirkas väri. Keväällä vaappu saa olla reilunkokoinen
eli noin 15 senttiä pitkä.
Vesien lämmetessä pikkuhauet jäävät kutupaikkojen lähelle ja
isommat hauet siirtyvät lähialueilla oleviin syvänteisiin. Hauki on
paikkauskollinen kala, joten hyvän kutupaikan lähettyviltä haukea löytää
myöhemminkin.
KEVÄÄN SUOSIKKIVÄRI AKTIIVISELLE HAUELLE
Haukea Kesällä
Juhannuksen seutu on hauen pyytäjälle vaikeinta aikaa. Pikkuhauet
ovat edelleen ruohikon laidoilla, mutta isot makaavat syvällä
pohjassa, jossa kuitenkaan ruokaa on harvoin. Syöntiaikoina hauki
nousee usein väliveteen ruokailemaan, jolloin oikean pyyntikorkeuden
selvittäminen on vaikeaa. Toki pohjastakin haukea jonkin verran saa.
Juhannuksena omalla kalapaikallani hauet oleskelevat 5-10 metrin
syvyydellä ja heinäkuun lopulla normaalisti 10-15 metrin syvyydessä.
Alkukesästä valitsen siiman päähän normaalilla syönnillä sinertäviä
sävyjä ja loppukesästä siirryn tumman vihreisiin ja ruskiin. Toki
syönti aktiivisuuden muuttuessa väriskaala on paljon runsaampi.
Alkukesästä välivedestä pyydettäessä käytetään nopeaa
uisteluvauhtia ja vilkasliikkeisiä ja usein isoja 10-20 sentin
vaappuja. Vesien lämmetessä uisteluvauhtia hiljennetään ja vaapun
kokoa pienennetään jopa 6-10 senttiin isollekin hauelle. Elokuussa
vaappuja ja lusikoita vedetään takilalla aivan pohjasta.
Parhaisiin tuloksiin päästään, kun vaappu kulkee vain puolimetriä
pohjan yläpuolella. Uistimia jää tietysti tällä tavoin välillä
pohjaan, mutta loppukesällä hauen uistelukisoissa ei ole muuta
keinoa menestykseen.
KESKIKESÄN HEIKON SYÖNNIN VÄRI
Haukea syksyllä
Syksyllä vedet viilenevät ja hauen aktiivisuustaso lisääntyy.
Hauki siirtyy asteittain matalampaan merellä silakan perässä ja järvillä
muiden syyskutuisten kalojen perässä. Huippusyöntejä osuu
aktiivisesti kalastajalle useita ennen jäiden tuloa. Veden ollessa
yli +7 astetta käytetään vilkkaasti uivia ja luonnollista saalista
jäljitteleviä 10-15 sentin vaappuja. Veden kylmetessä edelleen
siirrytään pakin suurimpiin ja hidasuintisimpiin vaappuihin.
Syksyllä hauet löytää parhaiten tuulen puoleiselta rannalta. Monet
kivikkorannat ovat hauen saaliskalojen suosiossa, joten sieltä löytää
myös isot hauet. Syys-lokakuussa omalla kalapaikalla ihanne
pyyntisyvyys vaihtelee 4-7 metrin välillä. Loka-marraskuussa isot
hauet tavoittaa aivan rannasta 1-4 metrin vedestä. Syksyn edetessä
vetovauhtia hiljennetään jatkuvasti, mutta vaapuissa on hyvä olla
ärsyttävän voimakas potku hitaallakin vedolla.
ALKUSYKSYN ÄRSYTYSVÄRIT
|
