Pauloitus tarkoittaa verkkoliinan liittämistä paulaan (köyteen). Liittäminen tapahtuu käsityönä käpyä apuna käyttäen tai pauloituskoneella. Itse pauloittamalla verkosta saa laadukkaamman ja edullisemman kuin kaupan valmisverkot. Pystyt myös tekemään verkon juuri omaa kalapaikkaasi silmällä pitäen. Oikein pauloitettu verkko pyytää kalaa huomattavasti enemmän kuin normaalit kaupan verkot. Tärkeintä on löytää oikean painoiset paulat ja pauloittaa verkko herkäksi.

Verkon tekoon tarvittavia materiaaleja myy useampi kauppa. Laadukkaaksi olemme todenneet mm. Kivikangas oy:n

Tavallinen verkko, jonka pituus on 30 metriä, koostuu seuraavista osista:
- Yläpaulaa 27 metriä
- Alapaulaa 33 metriä
- Verkkoliinaa 60 metriä
- Päätypaulaa 2x verkonkorkeuden mittainen pätkä
- Pauloituslankaa (Kalastajanlankaa)

Yläpaulat ovat joko korkkipauloja tai putkipauloja. Käytännössä ei näissä suuria eroja ole, mutta putkipaula ei sekaannu niin helposti verkon ollessa säilytyksessä. Yläpaulaa valittaessa  pitää tietää minkä verran paula kantaa verkkoa eli eri pyyntitarkoituksiin ja eri korkuisille verkoille tulee valita oikea paula. Myös kalastuspaikka vaikuttaa paulan valintaan eri merelle ja virtavesiin tulee valita kantavuudeltaan puolta suurempi kuin järviverkkoihin. Lisäksi jos pyydetään jatkuvasti syvältä (yli 15 m), veden paineen takia tulee valita ohjetta kantavampi paula. Pelkästään pinnassa tai välivedessä käytettävään verkkoon voidaan yläpaulaksi sitoa kelluva polypropeeni tai polyteeniköysi. Tällainen verkko tulee ankkuroida hyvin alareunoista ja käyttää yläreunassa isoja päätykohoja.

Pohjassa kalastavan verkon ohjeellinen yläpaulan kantavuus Meripyyntiin:
Verkon korkeus 1,8 m - 500 grammaa
Verkon korkeus 2,4 m - 700 grammaa
Verkon korkeus 3,0 m - 900 grammaa
Verkon korkeus 4,0 m - 1100 grammaa
Verkon korkeus 5,0 m - 1400 grammaa
Verkon korkeus 6,0 m - 1800 grammaa
Verkon korkeus 8,0 m - 2400 grammaa

Alapaulat ovat yleensä lyijy- tai kivipauloja, mutta kelluvissa ajoverkoissa tai pintaverkoissa käytetään uppoavaa köyttä mm. polyesteriköyttä. Karkeasti ottaen pohjassa pyydettävien verkon alapaulan paino valitaan puolta suuremmaksi kuin yläpaulan kantavuus on.

Päätypaulana käytetään 2-3 mm:n vahvuista polypropeeni tai polyesteri narua. Väri kannattaa valita muista pauloista ja verkkoliinasta poikkeava, jotta verkon käsittely helpottuu. Päätypaulan tarkoituksena on estää verkon repeytyminen kalastustilanteessa. Päätypaulan tulee olla noin 10 %:ia lyhyempi kuin verkkoliinan korkeus. 

Pauloituksella verkkoliinan silmästä tehdään halutun muotoinen. Yleisen tapa on pauloittaa verkon silmä puoliksi auki, jolloin verkkosilmän leveys on sama kuin sen solmuväli. Eli 60 metriä pitkästä verkkoliinasta tehdään verkon keskikohdasta mitattuna 30 metriä pitkä verkko. Jotta verkkoon saadaan kalastavaa löysyyttä, tulee verkon yläpaula pauloittaa -10 %:ia keskikohtaa lyhyemmäksi ja alapaula +10 %:ia keskikohtaa pidemmäksi. Näin pauloitettu verkko jää veteen laskettaessa aina löysälle ja kalastaa huomattavasti tasapituista verkkoa paremmin varsinkin kuhaa, siikaa ja taimenta. Kyseinen pituusero saadaan aikaiseksi laskemalla oikean pituinen solmuväli, jonka mukaan verkkoliina kiinnitetään pauloihin.

MITTATAULUKKO PAULOITUKSEEN
(Kun 60 metriä pitkästä liinasta tehdään verkko, jonka yläpaula on 27 m ja alapaula 33 m)

Verkkoliinan  silmäkoko	Yläpaulan solmuväli -10 %	Alapaulan solmuväli + 10 %
12 mm	10,8 mm	13,2 mm
14 mm	12,6 mm	15,4 mm
16 mm	14,4 mm	17,6 mm
18 mm	16,2 mm	19,8 mm
20 mm	18,0 mm	22,0 mm
30 mm	27,0 mm	33,0 mm
35 mm	31,5 mm	38,5 mm
40 mm	36,0 mm	44,0 mm
45 mm	40,5 mm	49,5 mm
50 mm	45,0 mm	55,0 mm
55 mm	49,5 mm	60,5 mm
60 mm	54,0 mm	66,0 mm
70 mm	63,0 mm	77,0 mm

Lahna- ja kampelaverkko pauloitetaan enemmän kasaan, jolloin esim. 60 metrin liinasta, tuleekin vain 20 tai 25 metriä pitkä verkko. Tällöin yläpaula solmitaan -33%:ia tai - 21%:ia tiheämpään kuin verkkosilmän koko on. 
Muikku- ja silakkaverkoissa verkkosilmä pauloitetaan enemmän auki. Parhaisiin tuloksiin olemme päässeet, kun 60 metriä pitkästä verkosta tehdään keskimäärin 32 metriä pitkä. Tällöin yläpaulan pituus on 30 metriä pitkä (0 %) ja alapaulan pituus on 34 metriä pitkä (+12 %).

Ennen pauloituksen alkua tarvitset vielä apuvälineeksi puisen noin puolimetriä pitkän mittakepin, jonka päät lovetaan. Mittakeppiin kiinnitetään esim. maalarinteippi, johon merkataan kynällä pauloitussolmujen välit. Paula kulkee koko ajan mittakepin päällä, jolloin solmut tulevat aina oikeaan kohtaan. Solmujen ei tarvitse osua millilleen oikeaan kohtaan, vaan tärkeinä on, että solmuja on kepin matkalla sama määrä kuin merkkejäkin.

Varsinainen pauloitus aloitetaan sillä, että sidontalankaa kierretään sidontakäpyyn noin 60-70 metriä, joka yleensä riittää paulan päästä päähän. Lanka tulee kiinnittää siten, ettei kierteitä pääse syntymään eli lankarullan tulee pyöriä vapaasti akselinsa ympäri. Paulat kannattaa myös käydä tässä vaiheessa läpi, etteivät ne ole kierteellä. Hyvä konsti on vetää paula aivan suoraksi pihalla tai tilan puutteen takia kiertää se esimerkiksi ämpärin tai vastaavan ympärille.

Verkkoliinan 5-7 ensimmäistä silmää kannattaa solmia tiukasti paulaan kiinni repeämisen ehkäisemiseksi ja lisäksi ne pitävät verkon pään selvänä. Solmuna käytetään aina siansorkkaa, jonka kannattaa varmistaa varmistussolmulla (Kuvassa).


Siansorkka solmuilla edetään verkon toiseen päähän asti:


Tämän jälkeen pauloitetaan alapaula ihan samalla tavalla ja viimeiseksi kiinnitetään päätypaulat ja puikkari. Päätypaulaa ei sidota reunimmaisesta silmärivistä vaan toisesta tai kolmannesta purkautumisen estämisen takia. Jotta kalastuksen yhteydessä tapahtuvissa sotkutilanteissa verkon selvittely helpottuu, kannattaa päätypaulan alanurkasta jättää parinkymmenen sentin pätkä roikkumaan vapaana.

Pienisilmäisiä muikku- ja silakkaverkkoja solmittaessa solmuväli tulee kertoa viidellä tai jopa kymmenellä. Eli jos solmuväli 12 mm:n verkossa 10,8 mm, niin solmut tehdään 10,8 sentin välein ja sidontalankaan pujotetaan 10 silmän kautta ennen solmimista.

Mikäli Yläpaula on ns. Korkkipaula, niin solmuja ei tehdä korkin päälle. Tällöin seuraava solmu tehdään keräämällä tarpeellinen määrä silmiä sidontalangan läpi ja tekemällä solmu seuraavan merkin kohdalle.


Jos verkot joutuvat kovalle koetukselle esim. talviverkot, joita kiskotaan avannosta ylös, voi pauloituksen yhteydessä kiinnittää ns. apupaula yläpaulan lisäksi. Kaksoispauloitettuja verkkojahan on myös myynnissä. Apupaulaksi kelpaa normaali kelluva naru vahvuudeltaan 3-6 mm.

Mikäli pohjasta kalastettaviin muikku- tai silakkaverkkoihin jää alapauloihin kalastuspaikallasi jatkuvasti roskakaloja eli kiiskiä tai pikkuahvenia, ongelma helpottuu, kun yhdistät noin puolen metrin korkuisen harvan verkon ennen alapaulan kiinnittämistä.

Joidenkin kalalajien pyynnissä perinteinen riimuverkko on tehokas. Näitä kalalajeja ovat mm. made ja lahna, mutta myös kuhan pyynnissä on riimuverkko näyttänyt hyvyytensä. Riimutuksen tarkoituksena on saada verkkoon kalastavaa löysyyttä, johon arimmatkin kalat sotkeutuvat. Riimutuksen voi tehdä joko väliaikaiseksi tai pysyväksi. Riimutuksen johdosta verkon korkeus mataloituu.
Yleisin tapa on kuvassa oleva pystyriimutus, jolloin 3 metriä korkeaan verkkoliinaan solmitaan 1-1,5 metrin välein 2 metriä korkeaa jäykähköä lankaa. Mikäli riimutuksesta tehdään pysyvä, kiinnitetään lanka verkkoliinaan noin 10-15 sentin välein, siten että lanka pujotetaan silmien kautta läpi vuorotellen toiselta puolelta.
Mikäli kiinnität riimun vain väliaikaisesti pitää langan olla tuplapitkän eli se kiinnitetään yläpaulaan ja koukataan alapaulan kautta toista puolen verkkoa takasin yläpaulaan. Eli riimu kiinnitettään vain yhdellä solmulla yläpaulaan ja alapaulaan. Käytön jälkeen riimu on helppo purkaa pois.


VERKON PAIKKAUS

Eri solmuja paikkausta varten. Kaksi ylintä riviä ovat samoja solmuja, joista vasemmanpuoleinen on yleisin. Solmua käytetään yleensä kun verkko on repeytynyt vaakasuorassa. Alarivin solmu on taas paras vaihtoehto silmien yhdistämiseen, kun verkko on revennyt pystysuunnassa.


Eli työ etenee kuten yläkuvassa